lauantai 31. elokuuta 2013

Matkamies nimeltä Lettu

...Oikealta nimeltänihän olen Hanna-Leena, mutta Lettu-nimi on ollut mulla jo yläasteen seitsemänneltä luokalta asti. Pakko vielä sanoa, ettei nimen takana ole mitään häröä!
 

Lempi kohteeni ulkomailla on ehdottomasti Englanti. Olen joskus ala-asteella ollut Lontoossa ja Skotlannissa perheeni kanssa - rakasuin siihen maahan jo silloin. Rakastan Englannissa olevia ihmisiä: aina niin älyttömän kohteliaita, mukavia ja hirmuisen vieraanvaraisia. Vaikka siellä sataa paljon, olen aina jotenkin onnistunut olemaan siellä kun aurinko paistaa! I just love that country.
 

O
len käynyt siis Skotlannissa, Lontoossa useamman kerran, Birminghamissa sekä Walesissa (...ja walesissa olen käynyt Cardiffissa, Tenbyssä, Manorbierssä ja Pembrokeshierissä). Sen lisäksi Kreikassa neljä kertaa (Haniassa kaksi kertaa, Samoksella sekä Pargassa) Maltalla, Hollannissa, Mallorcalla, Tanskassa, Virossa, Ruotsissa, Kanarialla ja niiden lisäksi päiväretkillä Albaniassa, Turkissa Kusadasissa, Siciliassa ja Korfulla. jnejnejne...
 
Haluaisin matkustaa eniten ehkäpä Barbadokselle, Dominikaniseen tasavaltaan, Kuubaan tai johonkin yhtä eksoottiseen paikkaan! Aasiaan olisi super kivaa mennä reppureissaamaan, tai edes käymään. Jos oikeasti mietitään, haluaisin matkustaa ihan kaikkialle maailmassa! On niin paljon kaikkea, mitä ei ole vielä nähnyt tässä maailmassa ja se kaikki vain odottaa, että pääsee itse kokemaan ja näkemään kaiken upeuden tässä maailmassa! 
 
Paras matkamuistoni täytyy olla vuoden 2012 keväällä tekemä Englannin-reissailumatka kaverini Mintun kanssa. Käytiin Lontoossa ja sieltä mentiin moikkaamassa kaveriani Joshuaa Walesiin, josta matkamme jatkui Birminghamiin ja sieltä takaisin Lontooseen. Ei tuota matkaa voi edes sanoinkuvailla, kerrassaan mahtava!
 
Ikävin matkamuistoni on Lontoosta samaiselta matkalta, kuin paras muistonikin. Vikana iltana mentiin kaverini Mintun kanssa kauppaan ja hostelliin tekemään ruokaa, oltiin poissa ehkä puoli tuntia ja siinä välissä joku paskiainen oli ehtinyt ryöstää meidät hostellin huoneesta: Mintun 600€ järjestelmäkamera ja mun käteiset oli tipotiessään. Kymmenen päivän aikana oltiin otettu yli 1000 kuvaa, ja sinne ne kaikki sitten meni.......
 

Unelmani on muuttaa joskus pois Suomesta, koska suoraansanoen vihaan tätä paikkaa. Kesällä on ihan jees, mutta sekin on niin lyhyt ja masentaa entisestään, kun teitää että kohta tuleekin taas kylmää, pakkasta ja pimeää. Ei sovi mulle, ei tosiaankaan. Unelmani on muuttaa Englantiin tai Irlantiin ja ostaa mökki jostain eksoottisesta paikasta.

Matkalta ostan aina muistoksi ystävälleni Kristalle jonkun pervon-matkamuiston. Kanarialta toin "panevat porsaat" suola- ja pippurisirottimet ja Kreikasta ostin korttipakan, jossa oli lähestulkoon alastomia miehiä poseeraamassa. Vähän huumoria elämään! 

Paras tapa yöpyä kohdemaassa on Hostellit, ainakin minun mielestäni. Hostelleissa tapaa yleensä uusia, mahtavia ihmisiä ja samalla tulee jonkunsortin leiri-olo, kun monta ihmistä nukkuu samassa huoneessa, yleensä kerrossängyissä, haha. Kaikenlisäksi se on äärettömän halpaa. Josset siis ole mikään kermaperse joka ei tyydy vähään, mene ihmeessä hostelliin majailemaan.
 

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Esittelyssä matkamies Salisali

Matkustelu on minulla verissä. Äitini lähti nuorena jo reissailemaan, eikä sen jälkeen Suomessa pysynyt. Edes lapsen (isoveljeni) syntymä, ei häntä pysäyttänyt. Hän tutustui reissussa nuoreen Espanjalaiseen mieheen, joka valmisti nahkavaatteita ja soitti kitaraa. Yhdessä he päättivät jatkaa reissua, Äitini, veljeni ja isäni. Tuolla reissulla minä sain alkuni.
 Reissailimme aikalailla siihen saakka, kunnes minä saavutin kouluiän. Sitä ennen ehdimme asua mm. Espanjassa banbumajassa ja olla Unkarissa lähetystyössä. Isäni tosin lähti kuvioista jo minun ollessa varsin pieni, näin hänet viimeisen kerran neljävuotiaana.
 Kouluikään tullessani jymähdimme täysin Suomeen. Viroa ja Ruotsia lukuunottamatta emme käyneet missään ennen kuin täytin 17 ja sain äidin puhutettua ympäri, lähdimme Hollantiin katsomaan artistia Mikaa. Tuolla reissulla kiersimme autolla tanskaa, lojuimme Amsterdamissa muutaman viikon, matkustimme junalla espanjaan, nukuttiin lukitussa huoneessa pariisin juna- asemalla ja kaikkea muuta jännää. Sen jälkeen minä en ole pysynyt Suomessa.


Lempi kohteeni ulkomailla on Amsterdam. Olen asunut siellä, olen käynyt 5- vuoden sisään vähintään 2 kertaa vuodessa siellä ja olen opiskellut Hollannin kieltä.

Haluaisin matkustaa eniten jonnekkin kaukomaille, Aasiaan tai Afrikkaan, Etelä- Amerikkaan tai Austraaliaan, jonnekkin jossa on niin erinlaista kuin Euroopassa. Aasiaan on matka suunnitteilla, Australiakaan ei ole mahdottomuus, sillä minulla on siellä sukulaisia.

Olen käynyt lähes kaikissa Euroopan maissa. Autolla on tullut nuorempana kiereltyä paljon maita ympäri. Vanhempana olen käynyt mm. Espanjassa, Hollannissa, Englannissa, Ranskassa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa ja Saksassa.

Paras matkamuistoni on ehdottomasti Espanjasta 2008. Tapasin ekaa kertaa moniin vuosiin (omiin muisikuviin) Espanjan sukuani. Kävimme siellä festareilla joilla soitti Mika, voitin festareilta 400 euroa, sillä minulla oli festareiden paras tyyli ja asenne. Festareiden jälkeen idolini Mika tuli juttelemaan minulle ja juttelimme siinä reilut puolituntia, minä, äiti, Mika,  Mikan äiti ja manageri. Ihan uskomaton päivä kaikinpuolin.



Ikävin matkamuistoni on varmasti tältä kesältä Hollannista kun minut heitettiin festareilta ulos ilman syytä, ilman selitystä, ilman puhelinta, ilman rahaa ja ilman että siitä kerrottiin yhdellekkään kanssa matkustajalleni. Vartia samassa rikkoi puhelimeni ja potki minua jalkaan. Muutamantunnin painajaisen jälkeen sain soitettua äidilleni jonkun puhelimesta, joka soitti poikaystävälleni, joka oli etsinyt minua ympäri festareita. Onneksi yksi mukava vartia päästi meidät neljäntunnin painajaisen jälkeen takaisin sisään.


Petyin hiukan Pariisiin. Sitä on hehkutettu niin paljon muodin mekkana ja romanttisena kaupunkina. Minusta se ensikatseella vaikutti hiukan tylsältä, eikä ihmiset todellakaan mitään tyylikkäitä ollut. Siellä kuitenkin oli parhaimmat asfaltit millä olen ikinä rullaluistellut. Emme olleen siellä kuin päivän, rullaluistelimme kaikki the nähtävydet läpi.



Matkalta ostan aina muistoksi jonkun apinan, yleensä pehmolelun. Rakastan apinoita! Tämä idea lähti vasta kaksivuotta takaperin, joten apinoita minulla on vasta Espanjasta, muutama Hollannista, Ruotsista ja Suomesta, mutta aion niitä jatkossa kahmia matkaani joka kohdemaasta.


Paras tapa yöpyä kohdemaassa on leirintäalue, mikäli sikäli säät sallivat. Yöpyminen on ensinäkin halpaa, toisinaankin rentoa, kolmanneksikin siellä tapaa paljon kaikenmaalaisia, neljänneksi kun matkstat sieltä keskustaan, näät paljon muutakin kuin kaupungin hälyn, viidenneksikin saat/joudut viettää aikaa raittiissa ulkoilmassa.



Kuvat ovat vuosien varrelta bongattuja, eikä niistä löytynyt enään alkuperäisiä kokoja, siksi kuvien erikokoisuus. Jatkossa panostan enemmän.


keskiviikko 21. elokuuta 2013

Amsterdamkokeilukappale

Amsterdam on pieni vinkura kaupunki jossa ihmiset on pitkiä ja hönöjä, talota toki yhtä hönöjä, mutta kaikke muuta kuin pitkiä.